Väinö oli juuri aikeissa ruveta syömään, kun kuului koputusta.
- Sisään, sanoi Väinö, mutta ketään ei näkynyt, ovi pysyi kiinni.

Koputus kuului uudelleen.
- Peremmälle, sanoi Väinö, mutta ovesta ei tullut ketään.
- No johan nyt on kumma! Kuka täällä oikein pelleilee, ihmetteli Väinö ja meni avaamaan oven. Oven takana ei näkynyt ketään.

Koputus kuului taas. Nyt vasta Väinö huomasi, että koputus kuuluikin ikkunalta. Talitintti ilmoitti Väinölle, että ruoka on lopussa.
- Hyvä tavaton! Olen unohtanut viedä linnuille tuokaa, totesi Väinö.

Kiireesti hän otti eteisen komerosta linnunruuat mukaansa ja säntäsi ulos. Väinö laittoi siemeniä ruokinta-automaattiin, ripusti puun oksalle talimakkaran ja palasi sitten takaisin sisälle. Lintuparvi pyrähti ruokintapaikalle heti katsomaan, mitä herkkuja siellä oli tarjolla. Niiden ruokailua oli mukava katsella ikkunasta samalla kun Väinö itsekin ruokaili.