Lumet on sulaneet vähiin päihin ja krookukset puhjenneet kukkaan. Niistä nauttii ihmiset, puput ja kauriit. Karvattomille ihailijoille krookuksista riittää silmänruokaa ja karvaiset metsän asukit pitää niitä ihan vaan ruokanaan. No, kukin tavallaan.

Pihapiiristä kaadettiin pari pientä koivua. Askartelin taas risuista ruukun, samaan tapaan kuin olen tehnyt joskus aiempinakin vuosina. Istutin siihen orvokkeja kevään kunniaksi ja annoin kukat pojalleni synttärilahjaksi. Siellä ne nyt terassilla kukkii sen ajan kuin orvokit pysyy kauniina. Heillä on aidattu piha, joten siellä saa orvokit varmaankin kukkia rauhassa.