Ei kauheeta! Maton pää rupes rispaantuun. Ja tuhlaus on tuomittavaa, sanoi eläkkeelle jäänyt työkaverinikin. Niinpä otin sakset kauniiseen käteen, leikkasin loimet poikki solmujen kohdalta ja purin kuteita pois muutaman kerroksen verran. Sidoin sitten loimiin hevosenhäntäsolmut ja matto on taas jonkin aikaa käyttökelpoinen. Kymmenisen senttiä matto lyheni, mutta ei se tahtia haittaa. En taida tällä teollani vielä pelastaa maailmaa hukkumasta roskiin, mutta tulipa tehtyä kuiteskin.

 

IMG_0850_2.jpg

IMG_0873_2.jpg

IMG_0874_2.jpg