Leivoin aamulla munkkirinkeleitä, sillä iltapäivällä oli odotettavissa vieraita. Tänään vanhenin taas yhden vuoden, vaikkei sitä mistään huomaakaan. Tein kakunkin, jonka päälle ripottelin viime kesänä takapihalle putkahtaneita pensasmustikoita. En viitsi yleensä nähdä pahemmin vaivaa kakkujen koristeluun, vallankin näin kun ei ole kyse mistään kovin kummoisesta juhlasta, vuodetkaan ei nyt ole pyöreitä, ei edes puolipyöreitä. Mutta kiva oli kun lapset, lapsenlapset ja sisarukset muistivat. Nyt on kauniita kukkia silmän iloksi.
lauantai, 11. helmikuu 2017
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.