Pienimmällä lapsen lapsella ei ollut vielä essua. No, hyvänen aika sentään! Sellainenhan piti tietysti ommella pikimmiten. Kaapista löytyi kiva kankaanpala ja ikivanha käsityölehti, jossa oli kaava-arkkikin tallella, niin pyöräytin sitten lapselle essun. Ohjeen mukaan reunat olisi kuulunut huolitella vinokaitaleella, mutta sitä ei ollut, enkä halunnut lakanaa leikellä silpuksi tämän takia, joten tein reunaan taitokset ja ompelin kiinni. Kaareviin kohtiin leikkasin sinne tänne saumanvaraan pikku halkioita, jotka jäi taitoksen sisään piiloon.

Essu edestä...

...ja essu takaa.